Ihmisen filosofia

– suomalaista filosofista antropologiaa

19.9.-12.12.2019, neljänä torstaina kello 17.15-19.45

Ennen Sokratesta filosofia oli luonnonfilosofiaa. Sokrates nosti ihmisen filosofian keskiöön toteamalla, tunne itsesi (Gnõthi seauton). Myöhemmin Immanuel Kant valisti ihmistä käyttämään omaa järkeään (Sapere Aude). 2000-luvulle tultaessa ihminen on kadonnut filosofian keskiöstä. Myös saksalaisen kielialueen sivistysperinne (Bildung) on jäänyt häviölle amerikkalaiselle oppiainekeskeisyydelle (Curriculum). Nyt on aika nostaa ihminen takaisin filosofian keskiöön, siksi luentosarjan pääotsikko on Ihmisen filosofiaa.

Tämä tulee tapahtumaan filosofisen ihmistutkimuksen kautta. Filosofisen antropologian tutkimuskohteena on ihminen ja sen peruskysymyksiä ovat olleet muun muassa: mitä ihminen on, miten ihminen on olemassa, mistä osatekijöistä ihminen koostuu? Kurssilla käsitellään suomalaisia filosofisia antropologeja sekä sitä, kuinka he ymmärtävät ihmisen, ihmisen olemassaolon maailmassa ja ihmisen holistisuuden. Kurssilla saatat tulla tietoisemmaksi omasta ihmiskäsityksestäsi tai peräti muuttaa sitä.

Luentosarjassa käsitellään suomalaisia filosofisia antropologeja niin kuin Reijo Wilenius filosofit listaa (1991), myös Wilenius itse kuuluu tähän joukkoon. Hänen mukaansa suomalainen filosofinen antropologia on henkisesti suuntautuneempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Luennoilla käsiteltäviä suomalaisia filosofisia antropologeja ovat muun muassa: Johan Vilhelm Snellman, Erik Ahlman, Sven Krohn, Eino Kaila, Georg Henrik von Wright, Lauri Rauhala ja Reijo Wilenius. Luentojen punaisena lankana on ”Ihmisen henkisen kasvun idea”.

Kurssin ohjelma

Syyslukukauden ensimmäisellä luennolla (19.9.) avataan näkemystä ihmisen filosofiasta, tarkastellaan kysymystä ”mitä filosofinen antropologia on?” ja luodaan lyhyt katsaus luentosarjan punaiseen lankaan ”Ihmisen henkisen kasvun idea”. Tämän jälkeen mennään tarkemmin Snellmanin ajatukseen henkisen kasvun ideasta, jota hän käsittelee kirjoituksessaan Persoonallisuuden idea (1841). Käsittelyyn otetaan myös mitä ”persoonallisuudella” filosofiassa tarkoitetaan.

Toisella luennolla (17.10.) jatketaan Snellmanin näkemyksen käsittelyä ja tuodaan mukaan Erik Ahlman, joka tarkastelee ihmisen henkisen kasvun ideaa teoksessaan Ihmisen probleemi (1953). Teos julkaistiin postuumisti Ahlmanin kuoleman jälkeen.

Kolmannella luennolla (14.11.) jatketaan Ahlmanin näkemyksen käsittelyä ihmisen ”varsinaisesta minästä” ja otetaan mukaan Sven Krohnin pohdinnat henkisen kasvun ajatuksesta.

Neljännellä luennolla (12.12.) selvitetään, mitä Krohn tarkoitti ”ydinihmisellä”, jota hän käsittelee muun muassa kirjassaan Ydinihminen (1989). Syksyn lopuksi tarkastellaan Eino Kailan naturalistista näkemystä ihmisen persoonallisuudesta, joka poikkeaa kaikista edellä mainituista idealistisista näkemyksistä. Tätä ajatusta Kaila käsittelee kirjassaan Persoonallisuus (1934).

Tammikuussa 2020 päästään jatkamaan Kailan oppilaista George Henrik von Wrightistä ja Lauri Rauhalasta, joilla on toisistaan poikkeava näkemys ihmisen henkisen kasvun ideasta.

Kurssin vetäjänä toimii filosofi, FM Heikki Vuorila.


Kuva: Ritva Toivonen

Paikka: Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12

Aikataulu: 19.9., 17.10., 14.11., 12.12.

Hinta syyslukukaudelta: 75 euroa

Ilmoittautuminen su 15.9.2019 mennessä ja tiedustelut Kriittisen korkeakoulun toimistolle (info@kriittinenkorkeakoulu.fi | Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki | 040 552 5959)

Kurssi on koko lukuvuoden 2019-2020 mittainen kokonaisuus. Kevätlukukaudelle ilmoittaudutaan erikseen.