Ihmisen filosofia

– suomalaista filosofista antropologiaa

Kurssi Kriittisellä korkeakoululla, vetäjänä filosofi, FM Heikki Vuorila

16.1.-23.4.2020, neljänä torstaina kello 17.15-19.45

Ennen Sokratesta filosofia oli luonnonfilosofiaa. Sokrates nosti ihmisen filosofian keskiöön toteamalla, tunne itsesi (Gnõthi seauton). Myöhemmin Immanuel Kant valisti ihmistä käyttämään omaa järkeään (Sapere Aude). 2000-luvulle tultaessa ihminen on kadonnut filosofian keskiöstä. Myös saksalaisen kielialueen sivistysperinne (Bildung) on jäänyt häviölle amerikkalaiselle oppiainekeskeisyydelle (Curriculum). Nyt on aika nostaa ihminen takaisin filosofian keskiöön, siksi luentosarjan pääotsikko on Ihmisen filosofiaa.

Tämä tulee tapahtumaan filosofisen ihmistutkimuksen kautta. Filosofisen antropologian tutkimuskohteena on ihminen ja sen peruskysymyksiä ovat olleet muun muassa: mitä ihminen on, miten ihminen on maailmassa, mistä osatekijöistä ihminen koostuu? Kurssilla käsitellään suomalaisia filosofisia antropologeja sekä sitä, kuinka he ymmärtävät ihmisen, ihmisen olemassaolon maailmassa ja ihmisen holistisuuden. Kurssilla saatat tulla tietoisemmaksi omasta ihmiskäsityksestäsi tai peräti muuttaa sitä.

Luentosarjassa käsitellään suomalaisia filosofisia antropologeja niin kuin Reijo Wilenius filosofit listaa (1991), myös Wilenius itse kuuluu tähän joukkoon. Hänen mukaansa suomalainen filosofinen antropologia on henkisesti suuntautuneempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Syksyllä aloitettiin Johan Vilhelm Snellmanin persoonallisuuden ideasta ja jatkettiin Erik Alhmanin varsinaisella minän, Sven Krohinin ydinihmisen käsittelyllä ja Eino Kailan naturalistisella käsityksellä ihmisestä. Luentojen punaisena lankana on ”Ihmisen henkisen kasvun idea”.

Kurssin ohjelma

Kevätlukukauden ensimmäisellä luennolla (16.1.) jatketaan joulukuussa alkanutta Eino Kailan näkemystä ihmisen sielunelämästä, jonka lähtökohtana on ihmisen biologiset tarpeet. Tätä hän on käsitellyt muun muassa Persoonallisuus –teoksessaan (1934). Tällä kertaa aloitetaan myös Kailan oppilaan G.H. von Wrightin ihmisen tutkiminen filosofisesti.

Toisella luennolla (20.2.) jatketaan tarkemmin G.H. von Wrightin mielenfilosofisista näkemyksistä; erityisesti sitä mitä von Wright ajattelee kolmijaosta sielu, aivot ja käyttäytyminen. Tätä hän käsitellyt muun muassa mielenfilosofiaa käsittelevissä artikkeleissaan, jotka ovat julkaistu kirjassa In the Shadow on Descartes (1988). Mukaan otetaan myös Lauri Rauhalan pohdinnat holistisesta ihmiskäsityksestä, joka kulminoituu ihmisen kolmeen olemistapaan maailmassa tajunta-keho-elämäntilanne.

Kolmannella luennolla (19.3.) jatkuu Rauhalan ihmiskäsityksen käsittely. Rauhalan mukaan filosofian tehtävä on paljastaa ihmisen ontologinen olemassaolo siitä, mitä ihminen on tai miten ihminen on maailmassa. Rauhala itse sanoo tehneenä tajunnanfilosofiaa 60 vuotta. Rauhala sanoo, että tajunta tutkii itse itseään, kehon orgaanista olemista ja havainnoi elämäntilanteisuutta (situationaalisuutta). Maaliskuussa aloitetaan myös Reijo Wileniuksen filosofisen antropologian näkemysten käsittelyä. Tästä Wilenius kirjoittaa kirjassa Mitä ihminen on? – filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta (1999).

Ihmisen filosofiaa –sarjan viimeisellä luennolla (23.4.) jatketaan Wileniuksen näkemysten tarkastelua ja pyritään suhteuttamaan niitä sarjan ensimmäiseksi käsitellyn filosofin J.V.Snellmanin ajatuksiin Persoonallisuuden aatteesta. Ja lopuksi pyritään löytämään se punainen lanka, joka tässä luentosarjassa on ollut ihmisen henkisen kasvun ideasta.

Kurssin vetäjänä toimii filosofi, FM Heikki Vuorila.


Kuva: Ritva Toivonen

Paikka: Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12

Aikataulu: 16.1., 20.2., 19.3., 23.4.

Hinta kevätlukukaudelta: 75 euroa

Ilmoittautuminen ke 8.1.2020 mennessä ja tiedustelut Kriittisen korkeakoulun toimistolle (info@kriittinenkorkeakoulu.fi | Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki | 040 552 5959)

Kurssi on koko lukuvuoden 2019-2020 mittainen kokonaisuus. Kevätlukukaudelle ilmoittaudutaan erikseen.