Sokraattinen dialogi: Ikävystymisen taito

Ke-Pe 23.-25.10.2019, Kriittinen korkeakoulu

Onko meillä enää aikaa ikävystyä? Tarvitsisimmeko ikävystymisen taitoa? Älypuhelimien, projektien ja tehokkuuden aikakaudella meillä on yllin kyllin keinoja vältellä tylsyyttä. Onpa jopa sanottu, että me pelkäisimme ikävystymistä. Mitä ikävystyminen oikeastaan on? Mikä siinä pelottaa? Voisiko meille olla hyväksi kohdata tylsä arkinen elämämme? Voiko tylsyys opettaa jotakin? 

James Wheelerin valokuva Pexelsistä

Lokakuussa kokoonnumme kolmeksi illaksi dialogiin tarkastelemaan tätä perustavaa ilmiötä, johon ovat ajan saatossa tarttuneet niin filosofit, runoilijat kuin tieteilijätkin. Dialogissamme lähtökohtana ovat omat tylsyyden kokemuksemme. Kokemuksia jakamalla ja tutkimalla pyrimme syventämään ymmärrystämme ja löytämään kokemustemme taustalla vaikuttavia oletuksia ja arvoja sekä syy-seuraussuhteita. 

Aikamme slogania käyttäen: ikävystyminen – uhka vai mahdollisuus? Tule ottamaan selvää.

Dialogi käydään sokraattisen dialogin (Nelson-Heckman-perinne) menetelmällä. Dialogia vetää FM, filosofian praktikko Anu Virtanen. 

Kaikki aiheesta ja tutkivasta dialogista kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Kokoontumiset:

ke 23.10. klo 17-20.30

to 24.10. klo 17-19.30

pe 25.10. klo 17-19.30

(Dialogin onnistumisen kannalta on tärkeää, että osallistujat ovat mukana dialogin alusta loppuun asti.)

Paikka:

Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12

Hinta: 70 euroa

Ilmoittautumiset Kriittiselle korkeakoululle (info@kriittinenkorkeakoulu.fi | 040 552 5959) viimeistään sunnuntaina 13.10. Ilmoittautumisen voi perua veloituksetta viimeiseen ilmoittautumispäivään asti.


Sokraattisen dialogin taustaa

Nimensä sokraattinen dialogi on saanut filosofi Sokrateen (470-399) mukaan. Sokrates korosti filosofisen keskustelun tärkeyttä hyvän elämän tavoittelussa. Sokraattisen dialogin menetelmän kehitti saksalainen Leonard Nelson (1882-1927). Hänen mukaansa menetelmällä voidaan tutkia filosofisia, eettisiä, elämään ja maailmaan liittyviä kysymyksiä. Nelsonin oppilas Gustav Heckman (1898-1996) käytti menetelmää aikuiskasvatuksessa ja opettajakoulutuksessa.

Ranskalainen filosofi Pierre Hadot (1922-2010) pitää filosofiaa elämäntapana, joka näkyy arkielämässä. Aluksi arkinen elämäntapa tunnistetaan, sitten se nähdään uudessa valossa, jotta elämästä voi kummuta jotain uutta arkipäivään.