Sokraattiset dialogit

Sokraattinen dialogi on ryhmäkeskustelu, jossa osallistujat tutkivat yhdessä jotain tärkeää filosofista kysymystä. Keskustelun teema voi olla ennalta sovittu tai se voidaan myös valita yhdessä osallistujien kanssa! Sokraattinen dialogi ei edellytä aiempia filosofisia opintoja. Se tarjoaa osallistujille kokemuksellisen näkemyksen valittuun aiheeseen.

 

Sokraattinen dialogi: Työ

Aika: su 28.10. klo 10 – 16
Paikka: Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki

Työ antaa elämälle sisällön, toimeentulon ja määrittää ihmisen aseman. Elämme työyhteiskunnassa. Vai elämmekö? Mikä merkitys työllä on elämällemme? Työtä on monenlaista: palkkatyö, kotityö, vapaaehtoistyö, unelmatyö, … Onko jokin työ oikeaa työtä ja toinen ei? Onko työttömän ja työllisen elämä yhtä merkityksellistä? Missä määrin työ määrittää sitä, keitä me olemme? Tule keskustelemaan ja ajattelemaan yhdessä, mitä työ oikeastaan on.

Tutkimme aihetta sokraattisen dialogin menetelmällä. Keskustelumenetelmä on saanut nimensä filosofi Sokrateelta, joka haastoi ihmisiä ajattelemaan, kyseenalaistamaan sekä katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Keskustelu lähtee liikkeelle omista kokemuksista ja liikkuu hiljalleen kohti laajempaa ymmärrystä. Kuuntelemalla toistemme kokemuksia ja ajatuksia, voimme avartaa ajatteluamme ja rakentaa yhdessä syvempää ymmärrystä aiheesta. Aiempaa kokemusta menetelmästä tai teorian tuntemusta ei tarvita.

Keskustelua ohjaa filosofian praktikko Anu Virtanen. Ryhmäkoko on max. 10 osallistujaa.

Hinta: 60 euroa.

Ilmoittautuminen Kriittisen toimistolle (info@kriittinenkorkeakoulu.fi | 040 552 5959). Sitovat ilmoittautumiset viimeistään sunnuntaina 21.10.2018. Peruutukset maksutta viimeiseen ilmoittautumispäivään asti, ilmoittautumisajan jälkeen perimme 50 % osallistumismaksusta.

 

 

Sokraattisen dialogin taustaa

Nimensä sokraattinen dialogi on saanut filosofi Sokrateen (470-399) mukaan. Sokrates korosti filosofisen keskustelun tärkeyttä hyvän elämän tavoittelussa. Sokraattisen dialogin menetelmän kehitti saksalainen Leonard Nelson (1882-1927). Hänen mukaansa menetelmällä voidaan tutkia filosofisia, eettisiä, elämään ja maailmaan liittyviä kysymyksiä. Nelsonin oppilas Gustav Heckman (1898-1996) käytti menetelmää aikuiskasvatuksessa ja opettajakoulutuksessa.

Ranskalainen filosofi Pierre Hadot (1922-2010) pitää filosofiaa elämäntapana, joka näkyy arkielämässä. Aluksi arkinen elämäntapa tunnistetaan, sitten se nähdään uudessa valossa, jotta elämästä voi kummuta jotain uutta arkipäivään.

 

 

Menneitä dialogeja:

Tasa-arvo

Kauneus

Kauneutta voi kokea hyvin eri tavoin ja erilaisissa asioissa: voimme nähdä vaikkapa kauniin maalauksen, kuulla kauniin ajatuksen tai tehdä kauniin teon. Koko elämänkin voi nähdä kauniina kokonaisuutena. Mitä tämä ”kauneus” oikeastaan on? Mistä tunnistamme, että jokin on kaunista? Voiko kauniiksi tulla? Onko kauneus ”katsojan silmässä” vai jossakin muualla? Onko kauneus pysyvää vai muuttuuko se ajasta toiseen?

Pyhä

Onko nykyihmisen elämästä kadonnut pyhyyden kokemukset? Mitä pyhä tarkoittaa? Miten eri tavoin pyhyyden kokemukset voivat olla arjessa ja missä niitä voi kokea? Monille ihmisille pyhyyden ymmärtäminen osaksi elämää on tärkeätä ja joillekin meistä asia ei näyttäydy lainkaan tärkeänä. Monet ihmiset etsivät kokemuksia, joita he nimittävät pyhiksi. Niitä löytyy matkoilta, luonnosta, taiteesta, läheisistä ihmisistä ja uskonnoista tai filosofiasta. Harvoin tulee miettineeksi mitä pyhyys itselle tarkoittaa ja miten se edistää itsetuntemusta tai mielekästä elämää. Miten voi erottaa pyhyyden kokemuksen jostain muusta tunnekokemuksesta. Onko olemassa erityistä pyhää vai onko se jotain epämääräistä kuvaava sana.

Hyöty

Mitä hyöty tarkoittaa? Millaisista asioista on ihmiselle hyötyä ja mitkä asiat ovat hyödyttömiä? Miten voimme tunnistaa erilaisia hyötyyn liittyviä näkökulmia? Arkemme rakentuu hyödyllisyyden ympärille. Mietimme useita kertoja tekojemme hyödyllisyyttä itselle tai toisillemme. Jotkut pohtivat asiaa myös yhteiskunnan näkökulmasta. Hyöty näyttää viattomalta ja
pieneltä asialta, mutta kätkee sisäänsä suuria ulottuvuuksia. Väitetään, että elämme tällä hetkellä kovien arvojen aikaa. Hyötyä mitataan taloudella. Toisaalta hyöty ymmärretään onnellisuuden välineenä.

Valinta

Mitä tarkoittaa valinnan tekeminen elämässä? Millaisia ovat hyvät valinnat? Miten elää huonon valinnan kanssa? Onko aina pakko valita kahden vaihtoehdon väliltä? Miten valinnat ohjaavat hyvän elämän toteutumista? Näistä ja monista muista kysymyksistä voidaan kurottautua yhdessä pohtimiseen ja aiheen tutkimiseen. Ilman valintoja ei elämässä selviä, mutta mistä valinnoissa oikeastaan on kysymys oman elämän kannalta.