Koulutuksen sisällöt
Filosofisen praktiikan koulutuksen sisältöjä esitellään tässä tarkemmin.
Koulutuksen tavoitteet
Osallistujalla on koulutuksen päättyessä
- yleiskäsitys siitä, mitä filosofinen praktiikka on?
- perusvalmiudet harjoittaa erilaisia filosofisen praktiikan muotoja ja kehittyä niissä edelleen
- valmiuksia reflektoida, mitä ”hyvä elämä” omalla kohdalla tarkoittaa ja millaisia käytännön tekoja sen edistäminen vaatii
- taitoja hyödyntää filosofisia työskentelymenetelmiä suhteessa omaan ammattialaansa
Kenelle koulutus on suunnattu
- terveydenhuoltoalan, opetusalan, sosiaalialan, yhteiskuntatieteiden, taidealojen ammattilaisille
- erilaista auttamis- ja ohjaustyötä tekeville; kuten valmentajille, työnohjaajille, terapeuteille, kouluttajille ja sosiaalityöntekijöille
- liike-elämän johto- ja esimiestehtävissä työskenteleville
- filosofian yliopisto-opiskelijoille, jotka haluavat täydentää opintojaan
- eri alan ammattilaisille, kun filosofian perustiedot ovat hallussa
Filosofian praktikko
- filosofian praktikko ei ole varsinainen ammattinimike
- filosofian praktikon harjoittamiseen ei ole säädettyjä pätevyysehtoja
- filosofisen praktiikan koulutukseen ei ole ehdottomia pääsyvaatimuksia
- ensisijaisesti halutaan korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, joilla on vähintään yliopistotason perusopinnot filosofiassa tai muulla tavoin saavutetut vastaavat tiedot
Koulutuksen opetussisällöt
Koulutuksessa perehdytään sekä filosofisen praktiikan työskentelytapoihin että keskeisiin teoreettisiin lähtökohtiin. Keskeisiä työskentelytapoja ovat sokraattinen dialogi (erityisesti nelson-heckmanlainen perinne) sekä filosofin vastaanottotoiminta.
Harjoiteltavia taitoja ovat filosofian praktikon erilaiset työkalut; esimerkiksi päättelyn ja argumentaation taidot. Käytännön harjoituksia painotetaan läpi koulutuksen. Harjoituksiin kuuluvat myös erilaiset henkiset harjoitukset sekä asiakaskäynnit filosofin vastaanotolla. Harjoitusten tarkoituksena on oppia filosofisen praktikon työskentelytapoja ja auttaa osallistujaa reflektoimaan, kuka minä olen filosofian praktikkona, mitä hyvä elämä kohdallani tarkoittaa ja kuinka voin sitä edistää.
Filosofian traditioon tutustutaan filosofisen praktiikan näkökulmasta ja esiin nostetaan filosofisen praktiikan harjoittamiselle erityisen hedelmällisiä ajattelijoita ja lähestymistapoja. Keskeisiin teoreettisiin lähtökohtiin kuuluvat muun muassa antiikin filosofia, hermeneutiikka ja fenomenologia.
Filosofisen praktiikan koulutus 2025–2026
Filosofisen praktiikan koulutus koostuu kuudesta opintomoduulista. Opinnoissa huomioidaan sekä teoreettisia että käytännöllisiä lähtökohtia. Opiskelijan kriittiset ajattelutaidot kehittyvät, hän tunnistaa filosofian tradition yhteyksiä nykyaikaiseen filosofiseen praktiikkaan sekä oppii omien harjoitusten kautta toteuttamaan filosofisesta lähtökohdasta ammentavaa työskentelyä. Opintojaksoihin kytkeytyy kirjallisuutta, josta tiedotetaan opiskelijoita tarkemmin opintojen alkaessa. Opintojaksojen toteutus sisältää sekä lähiopetusta, itsenäistä työskentelyä, verkkotapaamisia ja oppimispäiväkirjan kirjoittamista.
Koulutuksen vastuuopettajana toimii Pia Houni. Muina opettajina toimivat Jukka Laajarinne, Markus Neuvonen, Anu Virtanen, Sari Mattila, Lassi Larjo ja Perttu Salovaara.
1. MODUULI Johdatus filosofiseen praktiikkaan (2,5 op)
Opintojakson tavoitteena on tutustuminen koulutuksen sisältöihin, rakenteeseen, työskentelytapoihin ja ryhmään. Opintojaksolla tutustutaan itsenäisten tehtävien kautta filosofisen praktiikan perusasioihin. Lisäksi opintojakso pitää sisällään omien opintojen suunnittelemisen. Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee koulutuksen sisällön ja filosofisen praktiikan perusasiat.
Opintokokonaisuuden kirjalista jaetaan koulutuksen käynnistymisen yhteydessä.
2. MODUULI Lähtökohdat antiikin filosofiassa (5 op)
Opintokokonaisuudessa opiskelija tutustuu antiikin filosofian lähtökohtiin, jotka kytkeytyvät nykyaikaiseen filosofisen praktiikan toimintaan. Opintojaksolla opiskelija vahvistaa tietämystään filosofian tradition suhteesta praktiseen toimintaan ja itsetuntemuksen harjoittamiseen. Opintojakso tukee opiskelijan itsenäistä ajattelua ja pohdintaa lukupiirin muodossa. Opintojen lähijaksoilla opiskelijan soveltamistaidot vahvistuvat ja hän osaa kytkeä kirjallisuuden lähtökohtia käytännön harjoitteluksi.
3. MODUULI Moderni filosofinen praktiikka (5op)
Opintokokonaisuudessa opiskelijat tutustuvat nykyaikaisiin filosofisen praktiikan työskentelymuotoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijat oppivat hahmottamaan kotimaisen ja kansainvälisen toiminnan sisältöjä, ilmiöitä ja keskeisiä toimijoita. Lisäksi opintojaksolla perehdytään filosofisen praktiikan ja erilaisten terapioiden väliseen suhteeseen. Opintojaksoon kuuluu myös oman opiskelun suunnittelun tekeminen ja perehtyminen siihen, mitä filosofisen praktiikan ihmiskäsitys voisi olla, mistä osatekijöistä filosofisen praktiikan ihmiskäsitys koostuu, miten muodostunutta ihmiskäsitystä voi hyödyntää praktiikan harjoittamisessa sekä selvitetään, mitä eroa ihmiskuvalla ja ihmiskäsityksellä on. Jakson avulla opiskelija tulee tietoisemmaksi omasta ihmiskäsityksestään. Opintokokonaisuudessa tutustutaan myös yritys- ja yhteisöfilosofian mahdollisuuksiin.
4. MODUULI Filosofisen praktiikan harjoitukset (10 op)
Opintomoduuli koostuu useista praktiikan harjoituksia tukevista opintojaksoista, jotka sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Opiskelija harjaantuu kriittisen ajattelun ja argumentaation taitoihin, jotka ovat perustana monelle filosofisen praktiikan työskentelylle. Filosofin vastaanotto harjoitukset I tarjoaa perustiedot siitä, mitä filosofin vastaanotto on sekä filosofisia taitoja ja menetelmiä, joita voi käyttää filosofin vastaanotolla. Jaksolla II harjoitellaan vastaanoton pitämistä. Työpajassa on mukana harjoituksia ja palautekeskusteluja. Molemmat opintojaksot toteutetaan työpajatyyppisesti. Näiden lisäksi jokainen opiskelija käy itse filosofin vastaanotolla saadakseen kokemuksen filosofin vastaanotosta asiakkaan näkökulmasta. Tämä auttaa opiskelijaa jäsentämään omaa ajattelua ja syventämään itsetuntemusta. Opetusmoduulin kokonaisuuteen kuuluu myös kolme sokraattisen dialogin harjoitusjaksoa. Näistä jaksoista I ja II keskittyvät opiskelijoiden omaan osallistumiseen fasilitoituun dialogiin ja näin saamaan omakohtaista kokemusta ryhmäkeskustelun taidosta. Opintojakso III harjaannuttaa opiskelijat itse toimimaan sokraattisen dialogin fasilitaattorina. Opintokokonaisuudessa tutustutaan myös yritys- ja yhteisöfilosofian mahdollisuuksiin.
5. MODUULI Oma harjoitus (10 op)
Opintojakson aikana opiskelija toteuttaa itsenäisesti suunnitellun ja toteutetun käytännön harjoittelun henkilökohtaisena projektina. Harjoittelu on yleensä filosofisen praktiikan eri toimintaan liittyvää ja sen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan taitoja toimia eri yhteisöissä ja erilaisten ihmisten kanssa. Harjoittelusta kirjoitetaan harjoitusraportti, josta opiskelijat saavat myös palautetta. Opintokokonaisuus koostuu kolmesta jaksosta, joiden välissä opiskelijat saavat välipalautetta harjoitusraportin tekemisestä.
6. MODUULI Lopputyö (10 op)
Opintojen viimeinen opintomoduuli on opinnot päättävä kokonaisuus, jonka päätavoitteena on koota yhteen koulutuksen aikana muodostunut henkilökohtainen oppimisprosessi ja oma filosofisen praktiikan toimijuus. Opintojaksot nivoutuvat toisiinsa siten, että opiskelija laatii henkilökohtaisen lopputyösuunnitelman, etenee itsenäisesti välipalautteen kautta kohti kirjallista lopputyötä. Opinnot päättyvät lopputyöseminaariin, jossa opiskelijat esittelevät omat työnsä.