Esimerkkejä koulutuksen sovellettavuudesta

 

Pia Ojala, historian ja yhteiskuntaopin lehtori

Filosofisen praktiikan soveltamisesta opettajan työssä peruskoulussa:

” Filosofisen praktiikan koulutus on antanut minulle monenlaisia valmiuksia työni hoitamisessa. Arjen työtilanteissa ja kohtaamissa koulutuksessa opitut taidot, esimerkiksi viisaan argumentaation harjoittaminen, olennaisen löytäminen kaikesta informaatiotulvasta ja oman mielen rauhoittaminen kiireisessä kouluarjessa on parantanut työn ja elämän laatua. Filosofin vastaanottoharjoitukset ovat saaneet miettimään omia sekä kollegoiden ja oppilaiden elämäntilanteita- ja valintoja ja tuoneet ihmisten kohtaamisiin uutta syvyyttä ja harkitsevuutta. Hermeneuttinen suhtautuminen, omien ennakkokäsitysten tiedostaminen, on tuonut uutta perspektiiviä opettajan työhön.

Filosofisen praktiikan tarjoamat ajattelun ja toiminnan apukeinot nk. työkalut olen ottanut käyttöön myös luokkaopetuksessa. Konkreettisinta apua ja hyötyä olen saanut koulutuksesta oppimastani sokraattisen dialogin menetelmästä. Olen saanut opetettavakseni filosofian valinnaisryhmän ja olen vetänyt ryhmälle soveltavia sokraattisia dialogeja, ja muita filosofisen praktiikan koulutuksessa oppimiani työtapoja. Nämä kokeilut ovat olleet rohkaisevia ja olen kokenut pystyväni toteuttamaan ja opettamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia laaja-alaisia taitoja filosofian praktiikan keinoin. Koulutukseen hakeutuessani ajattelin voivani hyödyntää oppimaani työssäni ja tämän tavoitteen olen saavuttanut ja paljon enemmän.”

 

Katarina Blomqvist, dokumentaristi

FM, filosofian praktikko

Olen audiodokumenttien tekijä ja teen dokkareita erityisesti Yleisradiolle. Filosofisen praktiikan koulutus on antanut minulle lisää valmiuksia huomata haastattelutilanteeseen liittyviä ennakko-oletuksia. Niitä on minulla haastattelijana ja niitä on haastateltavallani. Jo ennakko-oletuksista tietoiseksi tuleminen auttaa hälventämään niitä ja raivaa tilaa yhdessä ajattelemiselle.

Koulutuksen myötä näen dokumenttihaastattelun mahdollisuudet yhä selkeämmin. Haastattelijan ajatteleva läsnäolo synnyttää ja mahdollistaa sellaisen puheen, jolle ei ehkä koskaan aiemmin ole ollut tilaa. Ihminen pystyy hahmottamaan omaa elämäänsä ja omaa ajatteluaan uudella tavalla. Dokumentintekijä ei luokittele eikä lokeroi, vaan suuntautuu kohti yksilöä. Olen lisäksi saanut koulutuksesta lisää varmuutta ohjata haastattelua kohti ihmisen omia valintoja ja valintojen tekemistä rajoittavia asioita.

Luottamus omaan tapaani tehdä työtä on lisääntynyt filosofisen praktiikan koulutuksen myötä. Dokumenttityössä on huimaa saada seurata, miten konkreettisen elämän yksityiskohdat ja ihmisen ajattelu kietoutuvat toisiinsa ja miten vähitellen – useiden tapaamisten jälkeen – muotoutuu maisema, jossa voin kulkea yhdessä dokumenttini henkilön kanssa.

 

Lassi Larjo, opettaja

Katsaus-median podcastissa opettaja Lassi Larjo kertoo näkemyksiään filosofisesta praktiikasta sekä sen merkityksestä opettajan työssä.

 

Juha Romppanen, kilpavalmentaja (STL)

VTM (käytännöllinen filosofia), rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja

Filosofian menetelmät ovat hyvänä apuna työssäni kilpailevien aikuisten tenniksen harrastajien tennisvalmennuksessa. Järjestän filotennisklinikoita ja filotennisleirejä, joiden ohjelma sisältää sekä tenniksen pelaamista että seminaarityöskentelyä. Tenniksen pelaamista sisältävässä  kenttäosuudessa ohjaan pelaajia keskittymään ja tekemään havaintoja omasta toiminnasta sellaisenaan, ilman arvottavaa tulkintaa. Seminaariosuudessa hyödynnän fasilitoijan roolissa vapaasti filosofian praktiikan koulutuksessa oppimaani sokraattisen dialogin menetelmää. Osallistujien omista kokemuksista lähtevien, yksityisestä yleiseen etenevien ryhmädialogien pohjalta on syntynyt uusia näkökulmia moniin lajin harrastajien usein käyttämiin käsitteisiin, kuten voitontahto, peli-ilo, tavoitteellisuus ja aggressiivisuus. Dialogissa kannustan käyttämään esimerkkejä muiltakin elämänalueilta kuin urheilusta ja näin “menemään laatikon ulkopuolelle”. Viittaan toisinaan filosofian historiaan, mikäli löydän siitä hyviä yhtymäkohtia käytävään dialogiin. Suurin osa osallistujista ei ole aiemmin opiskellut tai harrastanut filosofiaa.