Koulutuksen etusivulle
Kurssit ja koulutuksen ohjelma
Koulutukseen hakeminen
Briefly in English
Teoreettinen tausta: Fenomenologis-hermeneuttinen lähestymistapa
Koulutuksessa perehdytään fenomenologis-hermeneuttiseen lähestymistapaan joka jää akateemisessa psykologiassa vähemmälle huomiolle, vaikka se on ihmisen kokemuksellisuuden huomioon ottaen hyvin perusteltu näkökulma.
Lisäksi koulutuksen taustalla on keskustelu ihmistoiminnan tutkimisen ns. erilaisista ontologisista näkökulmista. Koulutuksen laajempana yhdistävänä viitekehyksenä on professori Lauri Rauhalan esittämä holistinen ihmiskäsitys. Lauri Rauhalan teoksia ovat mm.
- Psyykkinen häiriö ja psykoterapia filosofisen analyysin valossa, Weilin + Göös, 1974
- Humanistinen psykologia. Helsinki: Yliopistopaino, 1990
- Henkinen ihmisessä. Helsinki: Yliopistopaino, 1992
- Tajunnan itsepuolustus. Helsinki: Yliopistopaino, 1995
- Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus, 2020
Moninäkökulmaisuus: Ensimmäisen, toisen ja kolmannen persoonan näkökulmat
Me näemme todellisuuden aina tietystä näkökulmasta (Searle, 1992; Zahavi, 2005). Psykologiakin tieteenalana voidaan ymmärtää moninäkökulmaisesti (Kallio, 2020), jolloin viitataan siihen perspektiiviin mistä tutkimuskohteena oleva ihminen ja hänen toimintansa ymmärretään ja selitetään tieteellisesti. Eri perspektiivit ovat toisiaan täydentäviä.
Ensimmäisen persoonan näkökulma (ontologia) on subjektiivinen (intrapersoonallinen): ihmisellä on aina pääsy itseensä, sisäiseen maailmaansa ja kokemuksiinsa. Samaa ilmiötä voidaan kuitenkin myös tarkastella ns. toisen ja kolmannen henkilön näkökulmista.
Kolmannen persoonan näkökulma (ekstrapersoonallinen) on ihmistä ulkopuolisesti havainnoiva, objektiivinen, tieteellinen kuvaus, ja se on tutkimuksellisesti pääsääntöisesti vallalla modernissa psykologiassa: ihmistoimintaa havainnoidaan, mitataan ja käsitteellistetään ihmisen ulkopuolelta tutkijan, riippumattoman henkilön toimesta.
Toisinaan puhutaan myös toisen persoonan näkökulmasta: sillä viitataan toisen ihmisen mielensisällöistä saatuun tietoon, joka mahdollistuu keskinäisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa (interpersoonallinen näkökulma).
Koulutuksen tavoitteena on tarkastella ihmistä psykologisesti kriittisestä ensimmäisen persoonan näkökulmasta. Koulutuksessa on yleisemmälläkin tasolla tavoitteena herätellä joustavaa ja avointa, mutta samalla kriittistä ajattelua.
Itsekasvatus ja -kultivointi
Koulutuksessa tarkastellaan myös itsensä kehittämisen erilaisia perinteitä ja inhimillisen kasvun mahdollisuuksia. Tällaisia ovat olleet mm. meditaation erilaiset muodot eri kulttuureissa ja monenlaiset oman kehittymisen tavoitteelliset muodot (Gowans, 2021). Myös Suomessa on ollut hyvin rikas itsekasvatukseen ja itsensä kehittämiseen liittyvä perinne filosofiaan ja kansansivistystyöhön pohjautuen.
Viime vuosikymmeninä kansainvälinen viisaustutkimus on korostanut osaltaan itsensä kehittämisen teemoja, ja se on myös sisältänyt yllä mainitun ajatuksen moninäkökulmaisesta ja holistis-integroivasta ajattelusta.
Lähteet:
Searle, J. 1992. The Rediscovery of the Mind. Mass, USA: MIT Press.
Zahavi, D. 2005. Subjectivity and Selfhood. Investigating the First-Person Perspective. Massachusetts: The MIT Press.
Kallio, E. K. (Ed.). 2020. Development of adult thinking: Interdisciplinary perspectives on cognitive development and adult learning. Routledge.
Gowans, C.W. 2021. Self-Cultivation Philosophies in Ancient India, Greece, and China. Oxford University Press.
Koulutuksen etusivulle
Kurssit ja koulutuksen ohjelma
Koulutukseen hakeminen
Briefly in English